"Peerless wireless experience"

Olin kuuntelemassa firman parin ison pomon presentaatioita. Yöllä olin herännyt pariinkin otteeseen, kun poika nukkui levottomasti: 02.30 tarjoilin maitoa ja toisen kerran klo 06.00. Pomo-talk olisi muutenkin melkoinen kompastuskivi, mutta nyt aivot olivat kertakaikkisen tahmeat: yksikään tuotenimi ei soittanut kelloa, töpsähdin jo siinä, kun olisi pitänyt englanninkielisestä puheesta avata minulle tuntemattomia lyhenteitä (puhumattakaan, että olisin todellisuudessa tuntenut kyseisen tuotteen merkityksen markkinoilla).

Koska en jaksanut kiinnostua aiheesta ja koko asiayhteys tympi ja vieläpä miekkonen vieressäni nakutti väsymättä Communicaattoriinsa muistiinpanoja niin että ärsyynnyin olosuhteisiin nähden normaalia enemmän, päätin tarkastella vain tuota pompöösiä business-tilannetta.

Miten minä olen tähän päätynyt? Joskus aikoinaan pelkästään sana "tuotekehitys" sai minut värisemään sisäisesti ja vieläkin - tunnustan - olen ylpeä siitä, että työpaikka henkii ainakin ajoittain viestiä, että "me teemme täällä jotain Tärkeää". Olemme lojaaleja, innostuneita, "kommittoituneita". Pystymme päästelemään naama peruslukemilla suustamme sellaisia kielikukkasia kuin "non-performance" ja "peerless wireless experience". (Yritäpä kääntää, niin kuulostaa vielä hassummalta: "epäsuoriutuminen" & "vertaansavailla oleva langaton kokemus". Yyh.)

Nykyään olen tunnustanut ensin itselleni salaa, sitten muille avoimesti, ettei teknologia sinänsä eivätkä ainakaan digitaaliset tai muut automaagiset yksityiskohdat jaksa minua kiinnostaa. Yritän sinnitellä vuosi vuodelta silmälaput silmillä, näen oikein vaivaa, etten tuntisi firman portfoliota - kas, kun minun työssäni sen tunteminen ei ole merkityksellistä, teknologiafirmassa voi tehdä mielekästä akateemista työtä olematta insinööri! Siitä on varmaan jo kolme vuotta, kun tein päätöksen, että tuoteperehdytyksiin en enää mene. Sen jälkeen olen tiputtanut myös asiakastietoussessiot, tuloksenjulkistamiset sekä työntekijäkyselyiden tulosten esittelyt.

Tämänpäiväisen esityksen agendan tulkitsin mitä ilmeisimmin väärin. Tai sitten tämäntyyppisiä sessioita ei kategorisesti ole tarkoitettu pienten lasten äideille. Moni pienen lapsen isä oli kuitenkin paikalla - ne ovat juuri niitä Communicaattoria nakuttavia...