sunnuntaina, lokakuuta 23, 2005

Säästä suukot

Päätimme miehen kanssa aloittaa yhteisen harrastuksen: musiikkiklassikot. (Mikä inspiroi meitä? Eurovision 50-vuotisjuhlallisuudet.) Sinänsä historiallinen päätös, koska päätimme samalla hankkia meille yhteisen iPodin joululahjaksi - ja tämä on merkittävää, koska olen ollut joululahjasopimusten äärimmäinen vastustaja ja aina salaa toivonut timanttisormuksia. Tämä joulu tulee olemaan pulajoulu joka tapauksessa: omaisuutemme lisääntyy, koska talo valmistuu, mutta likviditeetti huonontuu samalla. Jos koska niin, nyt on aika joululahjasopimusten - ikävä kyllä. (Nimim. tarve timanttisormukselle edelleen validi.)

Aikoinaan erään koulukaverini vanhempien musiikkiharrastus kosketti minua: keski-ikäinen nainen ja mies harrastivat viikonloppuisin "toivekonsertteja", kuuntelivat yhdessä valittua musiikkia. Harrastus on säilynyt mielessäni ikääntyvän rakkauden ilmenemismuodoista kauneimpana. iPod saa luvan taata meille saman.

Mistä aloitamme? Euroviisujen tunnelmissa kaksi kappaletta on ylitse muiden: Baccaran Parlez vous francais ja Brotherhood of Manin Save all your kisses for me (hei, Merten, muistatko kun laitoit mulle sen 6 suosikkikappaleen meemin enkä koskaan kyennyt siihen vastaamaan, tässä nyt säälittävät kaksi).

Minulla on mielikuva lapsuudestani, että äitini oli äänittänyt radiosta kasetille musiikkia (kyllä, valistunut nuoriso, näin tehtiin vielä vuonna -75), jossa mies ja nainen lauloivat, joko ranskaksi tai englanniksi (olin niin pieni, etten tiedä) ja se kuulosti vähän kuin vuoropuhelulta - sen täytyy olla Parlez vous francais. Save your kisses for me koskettaa, koska se lauletaan kolmevuotiaalle: Isä (tai miksei äiti?) lähtee töihin ja pyytää kolmevuotiastaan säästämään suukot isälle (70-luvulla) tai äidille (2000-luvulla). Kolahtaa hermoon sekä minulla että miehellä:

That I've got to work each day and that's why I go away

But I count the seconds
till I'm home with you.

I love you(I love you)
it's true.
You're so cute
honey gee
won't you save them up for me
your

Kisses for me
save all your kisses for me.
Bye bye
baby bye bye.
Don't cry honey
don't cry

Näillä aloitamme. Mitä suosittelette jatkoon?

(Tulossa: Mies- ja naisroolit lastenlauluissa.)

5 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Kookos nyt sulla muisti pettää!
Siinä Baccaran PArlez-vous français -biisissä EI nimittäin laula miesääni ollenkaan. Siinä vain Maria ja Mayte keskustelevat toisen kesälomasta...toinen pyytää kertomaan lisää ja toinen kertoo miehestä jonka tapasi jne.

Musta tuntuu että se muistelemasi laulu - jos siinä laulettiin ranskaa - on Je t’aime -moi non plus. Siinä Serge Gainsbourg ja Jane Birkin huokailevat toisilleen...Tai voihan se olla että muistelet jotakin muutakin biisiä mut toi sopisi ajan ja kuvauksen perusteella...ja soi usein Suomessakin.

terveisin Annina

27 lokakuuta, 2005 09:38  
Blogger kiltti ihminen said...

Mitenniin 70-luvulla nauhoitettiin biisejä kasetille radiosta, me maalaistytöt tehtiin niin vielä 90-luvullakin :D

Me tota yhteistä musiikinkuuntelua harrastetaan aika useinkin, mutta enpä uskalla suositella mitään koska meidän musiikkimaku taitaa olla aika erilainen. Tai no, heitetään Lisa Ekdahl ja Vem vet. Ei ehkä nostalgiaa, mutta hyvä.

27 lokakuuta, 2005 18:12  
Blogger Kookos said...

Terve Annina, pitkästä aikaa!

Tuhannet, ZILJOONAT kiitokset, jos tuo on se piisi, jota haen. Olen pitkään pyöritellyt tätä dilemmaa mielessäni, mutta nyt annoin pähkinän miehellenikin purtavaksi (hän on aikamoinen viihde-guru) - mutta ei hänkään keksinyt mitään!

Tuo mun täytyy tsekata. En ole koskaan kuullutkaan Gainsbourgista ja Birkinistä. Voi kun se olis se!

Kiltti, emmä tiiä, meille käy melkein kaikki. Tämä postaus nyt sattui olemaan vaan euroviisunostalgiaa.

Mä olen muutenkin ihan tollo kaikessa musiikkitietämyksessä. Osaan laulaa melkein suoraan nuoteista, mutta muuten en tiedä enkä tunne oikein mitään enkä ketään, en tunne musiikin teoriaa... Täysi barbaari tällä alalla.

29 lokakuuta, 2005 23:41  
Anonymous Anonyymi said...

Jos se muistelemasi biisi on siis hidas ja TODELLA täynnä tihkuvaa seksiä niin se saattaa olla tuo mainitsemani. Serge G oli ranskalainen laulaja, aloitti 60-luvulla, lauloi paljon 70-luvulla ja 80-luvullakin vielä. Käytti paljon viinaa, tupakkaa ja huumeita, aiheutti kaikenlaista pahennusta jne. Kuoli muistaakseni 90-luvun ihan alussa tai niillä paikkeilla. Yksi hänen vaimoistaan on englantilainen Jane Birkin,e delleen hengissä, ranskalaisten "pet" jossakin mielessä.

Meillä on ihan julmetusti musiikkia ja minä väitän tietäväni siitä aika paljon (tosin en enää musiikista jota on tehty sanotaan nyt viiden viimeisen vuoden aikana). Tunnistan tuollaiset 60 ja 70-luvun biisit ekalla sekunnilla ja meillä soi kotona aika lailla laidasta laitaan (ja usein). Jazz, vanhat iskelmät, tangotkin menee suurella mielenkiinnolla.

Meillä minä kuunnellutan miehellä omia suosikkejani. Monista hän on alkanut pitää altistuttuaan tarpeeksi;-)

Annina

30 lokakuuta, 2005 08:38  
Anonymous Anonyymi said...

Keep up the good work » »

14 helmikuuta, 2007 19:05  

Lähetä kommentti

<< Home