perjantaina, toukokuuta 26, 2006

Ihan pakko kirjoittaa välillä

Tulee se näköjään selkäytimestä tuo Bloggerin salasana, vaikka sitä ei muutamaan kuukauteen käytäkään. Onko se hyvä vai huono, kun työpaikan järjestelmien sanasana pyyhkiytyy muistista pitkän viikonlopun aikana.

Elän siis riskirajalla. Maanantaina vasta töihin.

Onhan monenlaista tapahtunut. Ja ketään (ei edes itseäni) sykähdytä se tieto, että kaikenlaista olisi tehnyt mieli kirjoittaa. Olisi SYYHYNNYT kirjoittaa, mutta ei ole ollut aikaa.

Näppistä olen kyllä takonut kuin pieni eläin (tai 3,5-vuotias), mutta vain työmielessä. Töissä on jännittävää, verenpainetta nostattavaa, turhauttavaa, raivostuttavaa, kiihottavaa, haasteellista, vaikeaa. Tylsää? Ehkä viisi minuuttia kerrallaan. Välillä itkettää ja välillä naurattaa, sarkastista naurua. Tämä Ei Voi Olla Totta. Seuraan avoimia työpaikkoja jatkuvasti, en siksi, että nykyinen työni ei miellyttäisi, vaan siksi, että se miellyttää liikaa, vie mennessään, syö naista, kuluttaa liikaa. EIKÖ OLE HELPOMPAA TAPAA TIENATA RAHANSA kuin tämä MYLLERRYS?!?

Palkkaa ja arvostusta saan aivan liian vähän. Kevään aikana olen saanut kaksi palkankorotusta ja yhden osakepotin, mutta eivät ne tunnu missään, kun sieluni on vadilla. Mutta silti epäröin sitä, että heittäytyisin pelkästään rahan vietäväksi. Varmasti rahaa saisi enemmän, tapoja on monia, mutta en henno luopua siitä, mikä minulla on jo on. Ihmisiä en suostu johtamaan, se vasta helvetillistä olisi, joten kartan esimiespositioita kuin ruttoa.

Tiedättekö sen, kun pomolla on (kaltaisiani) omahyväisiä asiantuntijoita tiimissä kymmenen, ja kaikkia pitäisi paapoa, kannustaa, kehua, jotta he motivoituisivat hyviin suorituksiin? Minusta ei olisi siihen. Joku ei olisi tehnyt hommiaan ja sille pitäisi sanoa: "Tämä on tosi vaikea tilanne. Sä oot tehny tosi hyvää työtä. Voisitko sä mitenkään yrittää vielä tämän kuukauden venyä, kyllä se sitten helpottaa, kun ollaan saatu nää uudet roolit määritetyksi ja strategia hyväksytyksi. Otetaan sulta XYZ pois, niin sä voit keskittyä ABC:hen." Mitä sanoisi Kookos: "Perkele, älä ole tommonen neiti. Vähän munaa!"

Elämä on niin (liian?) kiihkeää, en voi käsittää sitä. Tunnen kaiken (liian?) voimallisesti. Ruoka maistuu hyvältä. Juoma maistuu hyvältä. Rakkaat tuntuvat rakkailta. Luonto on kaunis. Työ on haastava. Koti on vetovoimainen. Yhteiskunnalliset asiat veisivät mennessään, jos sallisin.

Haluaisin kirjoittaa, mutta en ehdi.

1 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Very cool design! Useful information. Go on!
» »

16 joulukuuta, 2006 13:57  

Lähetä kommentti

<< Home