Huomenna (ehkä) töihin

Muistatteko kuinka kerroin, että lauantaina menen kampaajalle, nipistän miestä pyllystä, höpsöttelen pojan kanssa ja teen kotitöitä? Elämä on sitten arvaamatonta, ei puolta vuorokautta eteenpäin voi ennustaa.

Viikonlopun vietin vatsataudin kourissa. Se ei ollut ollenkaan niin helppoa ja kaunista katsottavaa kuin silloin kuin poikani kepeästi sairasti saman taudin. Käsittämätöntä, hän sentään jaksoi leikkiä! Ei ihan yhtä riehakkaasti kuin normaalisti, mutta leikkipä kuitenkin. Juoksenteli vichy-pullonsa kanssa edestakaisin. Minä en pysynyt tolpillani.

Mies muuttuu vuorostaan nyt hetki hetkeltä vihreämmäksi. Kolmen hengen perheessä olemme siis jo kuitenkin voiton puolella!

Tälle perheelle lähetän voimaa ja empaattisia ajatuksia!