Äidinmaito, tupakka ja huumeet
Naperoblogissa havaittu ja sittemmin poliittisen korrektiuden nimissä poistettu kuva tuttipullosta maitoa juovasta vauvasta herätti ensin keskustelun siitä, onko kuva vauvasta ja tuttipullosta korvikemainontaa. Sittemmin tässä – ulkopuolisesta varmasti mielipuolien käymältä vaikuttavassa - keskustelussa on siirrytty pohtimaan, miksi korvikkeiden mainonta ylipäätään on kiellettyä.
Kerronpa heti, että minusta korviketta voisi aivan hyvin mainostaa silläkin uhalla, että se vähentäisi tai lyhentäisi imetystä.
Mistä saa tietoa eri korvikkeiden eroista tai korvikkeista ylipäätään? No internetistähän kaikkea tietoa saa, eikö niin? Väärin, tässä tapauksessa. Kun kerran vauva ja tuttipullo tulkitaan korvikkeiden piilomainonnaksi, on toki ehdottoman kiellettyä edes listata korviketta tuotelistoilla tai kertoa korvikkeista yleismaailmallisen asialliseen sävyyn yhtään mitään. Pirkan sivuilta löytyy haulla kolme osumaa hakusanalla äidinmaidonkorvike. Yhdessäkään ei kerrota äidinmaidonkorvikkeista yleensä, kaikki ovat vastauksia kysymyksiin tai muuten ongelmakeskeistä. Tuoteluettelosta korviketta ei löydy (ehkä korvike ei ole enää edes Pirkan nimissä, vaan ison pahan Nestlen?).
Hämmästyttävää kyllä lähes kaikki korviketietous netissä on jotenkin negatiivisesti värittynyttä. Korvikemainontakielto löytyy helposti, samoin erilaisten organisaatioiden varoitukset tuosta valkoisesta myrkystä. Ilmeisesti kaikki tietous korvikemaidosta tai tuttipullolla ruokkimisesta tulkitaan korvikemainonnaksi, joten sellaista ei tämän maan webbisivuilta löydy.
Löytyi sentään suhteellisen puolueettomalta vaikuttava määritelmä äidinmaidonkorvikkeelle tohtori.fi:stä:
"äidinmaitoa korvaamaan käytetty lehmänmaitoseos, joka on laimentamalla ja eri aineita lisäämällä saatu jossain määrin muistuttamaan äidinmaitoa"
Sen sijaan esimerkiksi Alkolla on kauniit ja asialliset Ruoka ja juoma -sivut, vaikka kaiken järjen mukaan alkoholistakaan ei saisi olla tarjolla mitään tietoa, koska onhan se nyt epäterveellisempää kuin vaikkapa maito, vesi tai tuoremehu. Alkon sivuilla on artikkeleita kuten "Helpot symbolit auttavat viinin valinnassa" ja "Mitä juomaksi kinkun ja kalkkunan kanssa?" Kun Naperoblogissa kirjoitettiin vähän samaan sävyyn siitä, miten ruokkia allergista lasta, nousi äläkkä: Ei saa sanoa ääneen, että annetaan korviketta!
Kahviakin saa mainostaa ja myydä alennuksella tuoteluetteloista. Samoin karkkia ja suklaata! Apua, mihin tämä maailma on menossa!
Jonkinlainen fanaattinen äitimafia on päässyt Suomessa niskan päälle, koska kaikki korviketieto on sensuroitu. Edelleen kai korviketietoa saa neuvolasta, jos pyytää. Lain mukaan neuvolasta nimittäin saa jakaa tietoa korvikkeista. Se onkin sitten ainoa kanava, jonka laki sallii. Silti neuvolantädit saavat olla tarkkana, ettei vaan tulisi jaetuksia läpyskää, joka näyttää mainokselta.
En keksi mitään muuta vastaavaa yhtä paheellista tuotetta äidinmaidonkorvikkeen rinnalle kuin tupakan ja huumeet. Katsotaan asiaa positiivisesti: jospa lapseni välttyy tupakalta ja huumeilta, kun on elänyt muutaman kuukauden on-the-edge-korvike-elämää jo vauvana, eikä nuoruusiällä enää tarvitse revitellä! Vai johtaako yksi pahe toiseen?
posted by Kookos @ 1:49 ip.
15 Comments:
Suomi on sitoutunut WHO:n korvikemarkkinointia koskevaan säädäntöön, että semmoinen fanaattinen äitimafia. Jos haluaa säädäntöä arvostella, kannattaa siis tutustua WHO:n perusteluihin. Tosin jos olet sitä mieltä, että imetystä ei pidä tukea tai saada nykyisestä enenemään, et varmaankaan voi olla WHO:n kanssa samalla puolen aitaa tässä kysymyksessä.
Minä tuumaan, että imetyksen tukeminen ei ole millään tavoin korvikeruokintaratkaisuun päätyviltä pois. Korvikkeista on saatavilla asiallista informaatiota lähimmässä neuvolassa. Ja tilastoista päätellen korvikeruokinta onnistuu äideiltä selvästi helpommin kuin rintaruokinta, joten ei homma näytä Internet-tiedonpuutteeseen kaatuvan.
Tutkimukset myös kertovat, että moni korvikeruokintaan päätynyt olisi halunnut imettää, mutta ei jostain syystä onnistunut - se on mielestäni selvä epäkohta.
Minä olen vahvasti sillä kannalla, että naisen pitää saada itse valita mahdollisimman vapaasti kummalla tavoin vauvaansa ruokkii. Imetykseen ja pulloruokintaan pitää siis olla asiallinen, riittävä opastus ja tuki.
Kaura hyvä,
minä sanoin: "Jonkinlainen fanaattinen äitimafia on päässyt Suomessa niskan päälle, koska kaikki korviketieto on sensuroitu." Siis tieto, ei mainonta. Onko WHO todella kieltänyt kaiken tiedon antamisen? On se merkillinen tuote, kun sitä saa käyttää, mutta siitä ei saa puhua.
Sanoit, että "imetyksen tukeminen ei ole millään tavoin korvikeruokintaratkaisuun päätyviltä pois". Onko tässä joku jotain imetystuesta sanonut? Imetystuki on ihan jees, mutta nyt oli kyse korvikemainonnasta. Asetelmahan on täysin päinvastainen kuin sinun esittämäsi: Imetysruokintaratkaisuun päätyvien mielestä näemmä korvikeruokinta on heiltä jotenkin pois. Korvikkeesta ei saisi puhua - paitsi tietysti jos tuo esille huonoja puolia. Korvikkeista puhuminen pitäisi aina olla imetyksestä puhumista.
Kirjoitinkin jo Pörrön blogiin tuosta monien äitien väitteestä, että olisi halunnut imettää, mutta ei ole onnistunut. En oikein jaksa uskoa, varsinkin kun tiedän, että aika moni lopettaa salaa. Yhteiskunnallisesti hyväksytyksi syyksi on ennen riittänyt se, että "maito loppui". Nykyään sekään ei enää riitä, koska tiedetään, ettei se niin vaan lopu. Viesti äidille on siis nuhteleva: et vaan yrittänyt tarpeeksi.
Mutta olen samaa mieltä siinä, että imetystuen tasoa on parannettava. Erityisesti on päästävä eroon siitä, että naiset joutuvat neuvolassa hätäpäissään valehtelemaan yhä imettävänsä, kun eivät uskalla kertoa lopettamispäätöksestä.
Itse imetin kumpaakin lastani kolme kuukautta. Imetyksen koin raskaaksi, kivuliaaksi ja hankalaksi. Kun ilmoitin neuvolassa, että en enää imetä, olin saada (sinänsä oikein mukavan ja asiallisen neuvolantädin) naamalleni. Toisen lapsen kohdalla meni jo paremmin, kun täti ilmeisesti oli jo heittänyt hanskat tiskiin kanssani ;)
Olen paha, paha äiti.
Kookos sanoi: "Onko WHO todella kieltänyt kaiken tiedon antamisen? On se merkillinen tuote, kun sitä saa käyttää, mutta siitä ei saa puhua."
Terveydenhoitohenkilöstö saa ja sen pitää antaa tietoa korvikkeista tarvittaessa. Korviketta saa käyttää, ja siitä saa puhua, paitsi että korvikekauppiaat ja -valmistajat eivät saa siitä puhua. Ja kyllä esimerkiksi imetystukihenkilötkin korvikkeen käyttöä neuvovat, onhan monesti sellaisia tilanteita, joissa vauvan kasvun turvaamiseksi tai jostain muusta syystä (esim. että äiti niin haluaa) annetaan korviketta joko pelkästään tai osana lapsen ravintoa.
Ihmettelen noita heittojasi fanaattisista äideistä. Ihan kuule pykälien mukaan tässä mennään. KTM:n päätös 485 vuodelta 1997 määrittelee sen, miten äidinmaidonkorvikkeita saa myydä ja markkinoida. Ja taustalta löytyy EU-pykäliä, joiden taustalta taas WHO:ta. Pörröllä on jotain luentoa varten kirjoitettu linkkilista osoitteessa http://porro.claymountain.com/luento070504.html - sieltä löydät WHO:n suosituksia jne. Kyllä nää on vähän muiden kuin fanaattisten äitien laatimia.
Hanna G
Touhulan äidille:
olipa kurjaa, että sait osaksesi huonoa kohtelua neuvolassa. Ja on se kumma, että sekä imettävät että ei-imettävät äidit kokevat, että neuvolassa ei uskalla kertoa omista asioista kun kuitenkin vain arvostellaan! Taitaa toimia se viestinnän perussääntö, että pieleen menee joka tapauksessa :)
Mutta pliiiiiiis, jätä toi "olen paha, paha äiti", kun et kuitenkaan sitä tarkoita. Kuulostaa tosi ärsyttävältä! Kyllä mä ainakin keksin pahan äidin määritelmäksi vähän muuta kuin sen että imetys ei tuntunut hyvältä.
Hanna G
Korvikekoodi ei ole äitien keksintöä vaan lääkäreiden ja kansanterveyden asiantuntijoiden.
Yhteiskunnalla on velvollisuus suojella vauvojaan. Siitä ei tarvitse tykätä, eikä siitä tarvitse olla samaa mieltä. Lainsäätäjien tehtävänä on ottaa asioista selvää jotta mutu - siis ei sinun eikä minun - ole päätösten takana vaan ne nojaavat tutkimuksiin. Näin on korvikekoodinkin laita.
Neuvolan tehtävä on tiedottaa korvikkeista ja korvikkeiden vaikutuksista. Silloin kun neuvola saa tietonsa kaupallisilta lobbaajilta eikä riippumattomista lähteistä se on aika heikoilla kantimilla tietotaidollisesti. Korvikevalmistajat esittävät meilläkin valheellisia väittämiä niin korvikkeiden laadusta, ominaisuuksista kuin myös imetyksestä. Ammattilaismateriaalista löytyy jopa kuluttajamateriaalia räikeämpiä asiavirheitä. Asetusten mukaan STM:n tehtävänä on tuottaa puolueetonta tutkimuksiin perustuvaa materiaalia lastenruokinnasta. Sitä puolueetonta materiaalia odotellaan edelleen.
Miksi ihmeessä korvikkeista ja korvikkeiden mainontakiellosta ei voi keskustella ilman ilkeitä heittoja "fanaatikoista" ja "äitimafiasta"?
Mistä ihmeen rautalangasta teille pitää vääntää, että tässä asiassa ei ole yhtään kyse kenenkään valinnoista tai korvikkeen käytöstä?
Juu, WHO:ssa on varmasti ollut fiksuja asiantuntijoita asiaa työstämässä, ei (pelkästään) (fanaattisia) äitejä.
Korvikemainontakielto on varmaankin erittäin hyvä asia kehitysmaiden näkökulmasta. Mutta että ko. kielto on pitänyt Suomenkin lainsäädäntöön ujuttaa, kertoo siitä, että jonkunlainen lobbaustyö on taustalla.
Tämän lobbausryhmittymän kutsuminen "fanaattiseksi äitimafiaksi" oli toki vähän rivoa. Suokaa anteeksi, sorrun tällaiseen usein kun näppis sauhuten jotain kirjoittelen. Olen aika kiihkeä ihminen.
Korvikemainontakielto ei ole mielestäni sinällään suuri yhteiskunnallinen ongelma. Mutta kyllä minua kieltämättä eilisen kirjoittelun jälkeen alkoi ihan tosissaan ottaa päähän se tosiasia, että korviketietoa ei saa internetistä suomeksi.
Olisikohan mahdollista perustaa pulloruokintatukiryhmä? Vai olisiko sellainen anarkistisuudessaan laiton? Ja jos ryhmällä olisi web-sivusto, sulkisiko SUPO sen?
Pulloruokintatukiryhmä löytyy jo Yahoosta osoitteesta http://groups.yahoo.com/group/pullovauvat/
Mikään ei estä sinua (tai ketään muutakaan) kirjoittamaan verkkoon korviketietopakettia. Kyllä korvikkeesta saa puhua ja sen käyttäjiä tukea. Sitä vain eivät saa nykylainsäädänön mukaan tehdä ne, jotka valmistavat tai myyvät korviketta.
En tiedä onko enää, mutta ainakin jossain vaiheessa Yahoossa oli juuri kaipaamasi kaltainen ryhmä. SUPO ei myöskään kärrää hiekkalaatikolla korvikkeista keskustelevia äitejä putkaan, samoin myös nettipalstoilla saa ihan vapaasti keskustella korvikkeista ilman pelkoa muista kuin fanaattisista äitimafiosoista.
Mutta mitä ihmeen hyötyä korvikkeiden mainostamisesta olisi? Väitän että Suomen jokainen äiti tietää korvikkeiden olemassa olosta, muutenkin korvikkeiden käyttö lienee aika simppeliä. Tetra auki, korvike pulloon, mahdollinen lämmitys ja pullo vauvalle. Se sopiiko vauvalle mikäkin korvike taitaa nykyisin olla kokeiltavissa oleva asia - mainos ei voi vastata sopiiko vauvalle paremmin Nan vai Sempper vaiko ihan vaan suomalainen Tutteli.
Mainonta tuskin toisi mitään uutta ja oleellista eikä varsinkaan puolueetonta tietoa. Josko tietoa ollenkaan, mainonnan tarkoitushan on myydä tuotetta, synnyttää vaikka uusia tarpeitakin, jos ihminen ei ennestään tiedosta, että hilavitkutin x olisi ehdottoman tarpeellinen kapistus. Miksi vanhemmille pitäisi kehua retostaa korvikkeita ja tarjota korviketta ratkaisuna ties mihin vauva-ajan ongelmiin? Suomen imetyslukujen perusteella voisi päätellä, että vanhemmat osaavat kyllä ihan itsekin löytää korvikkeet ilman mainostamistakin.
Olisihan se mielenkiintoista nähdä korvikemainos vaikka tyyliin kansainvälisten ja kulturellien vanhempien ylisöpö jälkeläinen syö vain arvolleen sopivasti Nan-korviketta. ;) Jep, nähdäkseni miten korvikkeita voisi profiloida ja mainostaa voisin jopa melkein ollakin valmis toivottamaan mainonnan tervetulleeksi. Mitään järkisyitä en kyllä löydä.
Olisi mahtavaa jos korvikkeiden käytöllä länsimaissa ei olisi mitään merkitystä lasten terveyteen. Tämähän ei kuitenkaan ole totta. Kyllähän korvikkeiden käytöllä on myös haitallisia terveysvaikutuksia joista yleisin ja tunnetuin ja ehkä eniten tabu on lasten kasvanut maitoallergia. Toinen asia jota nyt paljon maailmalla tutkitaan on se, että on löytynyt selkeää tutkimusdataa siitä, että korvikemaito aiheuttaisi (ei siis ainoastaan altistaisi) diabetestä joissain tapauksissa. Tämä perustuu korvikkeissa olevan lehmän insuliinin vaikutuksiin vauvojen haimassa sekä vauvojen perinnölliseen diabetes- alttiuteen.
Juuri tämänkaltaisten asioiden vuoksi yhteiskunnan on viisasta pyrkiä edistämään imetystä ja vähentämään turhaa korvikkeiden käyttöä myös länsimaissa. Vaikka lapset täällä eivät korvikkeisiin kuole (kuten kehitysmaissa lähinnä saastuneen veden ja vastustuskyvyn puutteen takia) ei terveysvaikutukset länsimaissakaan ole kansanterveydellisesti (siis kokonaiskuvassa) mitenkään mitättömät tai olemattomat.Tämä on koko koodin perusasetelma. Ei se, että äitejä halutaan syyllistää vaan se, että lapsia halutaan suojella.
Pörrö, tulkitsen tuon siis yhdeksi ilmentymäksi nykyään vallalla olevaa terveysterroria, jossa pyritään eliminoimaan ihmisen elämästä kaikki paheellinen, kyseenalainen ja epäterveellinen, jotta jalostuisi ihminen, joka jaksaa tehdä töitä, pysyy työtelämässä pitkään eikä rasita kansantaloutta sairastumalla elintasosairauksiin.
Tulevaisuudessa toisen luokan kansalaisia ovat ilmeisesti lapsena korvikeruokitut, ylipainoiset, liikuntaa harrastamattomat diabeetikot - ellei sitten perfection-prosessi ole niin hiottu, että tällainen epäkelpo aines on jo kuollut sukupuuttoon.
Kookos, sanoit: "Jonkinlainen fanaattinen äitimafia on päässyt Suomessa niskan päälle, koska kaikki korviketieto on sensuroitu." Miten, miksi, milloin, missä, kuka on sensuroinut? Korvikemainonta on kiellettyä, tiedon jakaminen ei.
Valitettavasti se, että monet äidit epäonnistuvat imetyksessä, eli pystyvät imettämään lyhyemmän aikaa tai vähemmän kuin haluaisivat, ei ole sinun uskostasi kiinni :-/. Äitien kokemista epäonnistumisista imetyksessä löytyy laajemman tutkimuksen ohella runsaasti myös anekdotaalista evidenssiä keneltä tahansa imetystukipuhelimessa päivystäneeltä tai imetystukilistaa seuranneelta, kuten varmasti myös neuvoloista.
WHO:n korvikekoodissa on kysymys imetystuesta ja siksi korvikkeiden mainoskiellon yhteydessä imetystuki on relevantti asia. Kuten sanoin, kantsii tsekata se WHO:n läpyskä, jos asia oikeasti kiinnostaa.
Näyttää siltä, että netissä tarjotulle korviketuelle ei yksinkertaisesti ole tilausta. Korvikkeen syöttäminen on helppo oppia ja sille ilmeisesti löytyy nykyisellään riittävä tuki neuvolasta ja äitien lähiverkostoista. Mutta jos koet jonkinlaisen tietosaitin tarpeelliseksi, löytäisitkö itseltäsi virtaa semmoisen perustamiseen? Se olisi rakentava tapa suhtautua asiaan.
Jos mietin omaa vauvanruokintauraani, korvikkeenkäytön opiskelu vaati noin viiden minuutin esitteen lukemisen. Aiempaa kokemusta ei ollut eikä edes tuttavapiirissä ollut tullut seurailluksi proseduuria. Sen sijaan epäilen, olisiko esikoiseni imetys onnistunut ilman imetystukilistan apua, sen verran alkuhankaluuksia osui tiellemme.
Tämä on sinulle selvästi hyvin tunnepitoinen aihe, joten tunnen astelevani miinakentällä. Ne väitteesi, jotka mielestäni vääristelevät totuutta, kuitenkin kiusuavat sen verran, että pakko sanoa :-) Olenhan Tosi Totuuden haltija.
Kookos, epävarmuutesi äitinä hipoo pilviä.
Kun oma imetys on mennyt mönkään, on muiden imetystä ja imetystukea pakko panna halvalla. Vaikka ilmiselvästi käsityksesi imetystuesta perustuu pelkkiin ennakkoluuloihin.
Kun oma pako kotoa työelämään painaa mieltä, täytyy hankkia muutama lastentarhanopettaja perustelemaan, miten kotihoito ei olekaan lapsille hyväksi. Tarvitsee tuskin mainita, että päinvastaisiakin lausuntoja/tutkimuksia löytyisi jos niitä haluaisi etsiä.
Kun oman lapsiparan aikaansaannokset eivät vaativan maun mukaisesti KELPAA esim. joulukorteiksi, on muiden tapaa lähettää omien lasten kuvia ja/tai piirustuksia kortteina pakko arvostella. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Kookos, kasva aikuiseksi omien valintojesi suhteen. Vasta sitten voit (ehkä) hyväksyä myös vaihtoehtoisia tapoja hoivata ja elää lasten kanssa. Tutkimusten ja omien kvasiälyllisten pohdintojen taakse on helppo piiloutua, mutta kaikkia se ei hämää.
Olisiko aivan mahdotonta ajatella, että ilmiöiden pohdiskelu, niistä puhuminen ja kirjoittaminen kiinnostaa minua?!?
Jätän viimeiselle anonymoukselle muistolauseeksi seuraavan Ihmissuhteet-blogista lainatun ajatuksen (suunnilleen näin):
"On paljon helpompi kyseenalaistaa toisen ihmisen motiiveja kuin keskustella hänen kanssaan itse asioista."
Vaikka vaikuttimeni olisivat mitkä hyvänsä, kirjoituksiani voi lukea ihan arvovapaasti siitä näkökulmasta, että haluan nostaa joitain asioita puheeksi. Puhuisinkin paljon mieluummin itse asioista kuin persoonastani. Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että tämä jatkuva kiinnostus minun persoonaani ja taustojani kohtaan on imartelevaakin (vaikka tällaiset loukkaamistarkoituksessa kirjoitetut kommentit jaksavat aina myös hämmästyttää ja masentaa).
Minä hyväksyn erittäin monia tapoja hoivata lasta - hyväksyminen ei estä minua kritisoimasta niitä tai nostamasta esiin mielestäni järjettömyyden rajaa hipovia ajatusjuoksuja.
Haluaisin vielä kerran täsmentää, että minä en kirjoita täällä PÄIVÄKIRJAA omista asioistani, vaan kommentoin maailmanmenoa omasta näkökulmastani. Jos minulla on jostain asiasta mielipide ja jos vaikka esitänkin sen kärjistetysti, se ei tarkoita, että viettäisin kaiket päiväni ko. asiaa tuumiessani tai että asialla olisi arkipäivän sujumiseni kanssa mitään tekemistä.
Minä en missään tapauksessa piiloudu tutkimusten tai omien pohdintojeni taakse, vaan kuljen kohti oivalluksia ja muutosta ja teen älyllisiä sormiharjoituksia lukemalla, kirjoittamalla ja keskustelemalla. Monella muulla ei ole tätä kiinnostusta - minulle se on rakas harrastus.
Lähetä kommentti
<< Home