sunnuntaina, heinäkuuta 31, 2005

Mikään ei ole niin tärkeää kuin...

Uskoisitteko, jos kertoisin, että hurahdin kesän aikana puutarhanhoitoon? Mahdottomasta on tullut mahdollista! Vuori siirtyi Muhammedin luokse (tai toisinpäin)! Lehmät lentävät!

Keväinen eskapismi äitini talolla, kädet kyynärpäitä myöten mullassa, hitunen ruumiillista eksersisea ja hyväntuulinen pentu jaloissa pyörimässä, hyvää seuraa (pennun lisäksi äitini) - eipä siihen sitten muuta tarvittukaan.

Pahoin pelkään, että käsitykseni puutarhasta voi olla erilainen kuin monen muun. Olen niin täysillä hurahtanut nykyisin muodissa olevaan minimalistiseen, kulmikkaaseen, moderniin, kaikesta kiharasta, rimpsusta ja rustikaalisuudesta riisuttuun tyyliin, etten voi oikein kuvitella kukkaketoa tai muuta romanttista kotimme pihallakaan.



Pihasuunnitelmani peruselementtejä ovat: suorakaiteen muotoiset nurmialueet, kiveykset kulkureiteillä ja oleskelualueilla, kivipuutarhaosiot japanilaiseen tapaan, suurilehtiset, selkeämuotoiset, monivuotiset kasvit tarkoin rajatuissa kukkapenkeissä, muutama yksivuotinen ruukkukasvi ja kukkapenkin nurkkaus kukkaloistolle.

Tärkeitä toimintoja pihalla on tietysti myös leikkiminen. Hiekkalaatikko pitää olla, mutta eihän senkään välttämättä tarvitse olla ihan perinteinen. (Saa olla, mutta aion venyttää mielikuvitustani sen verran, että hiekkalaatikkokin voisi olla myös esteettisesti puhutteleva.)

Jätteiden kierrättäminen vie myös tilaa. Haluan ainakin kaksi erilaista kompostia. Lisäksi olemme suunnitelleet jonkunlaista välisijoituspaikkaa muille kierrätettäville materiaaleille. Muovit, lasit, metallit ja paperi olisi järkevämpää säilöä ensi alkuun jossain muualla kuin keittiössä. Jos asiaa katsoo käytettävyyden näkökulmasta, voi olla typerää kehittää jätteenkierrätysprosessiin yksi lisäetappi, mutta koska kuitenkin kierrätystä harrastamme aikamoisessa laajuudessa, voi tuo mutka ennemminkin virtaviivaistaa prosessia kuin tehdä sitä monimutkaisemmaksi. Aika näyttää. Olen joka tapauksessa iloinen, että ekoilu on ollut alusta asti yksi rakennus- ja pihasuunnittelun lähtökohtia.

Olen oppinut ziljoona asiaa kasveistakin tänä kesänä. Se siitä, ettei loma tarjoaisi älyllistä haastetta! Puutarha-asioita voi opiskella missä vain kulkee.

Ehdoton lempparini (tämä itse asiassa jo vuosien takaa) on vuorenkilpi. Näitä meille tulee pihalle aivan varmasti. Voin tunnustaa hassuhkon jutun: niitä on jo pihallamme, istutin niitä tontin kulmaan leviämään. Siirrän ne sitten oikeille paikoilleen, kun piha on rakennettu.




Toinen lempparini on kuunlilja erilaisina olomuotoinaan. Vuorenkilpien ja kuunliljojen kukat eivät ole kummoiset (sama vaikka jättäisivät mokomat kukkimatta), mutta lehdet ovat suuret ja selkeämuotoiset. Kumpikin kasvi soveltuu reunustamaan käytäviä tai peittämään maata niin ettei joka paikkaan tarvitse laittaa nurmikkoa tai hiekkaa.

Ainakin vuorenkilpi näyttäisi myös varjostavan maata niin tehokkaasti ja/tai käyttävän kaiken kosteuden ja ravinnon, että sen juurella eivät rikkaruohot viihdy. Siinäpä oiva kasvi laiskalle puutarhurille.

Tosin - ja tämä voi olla jymy-yllätys joillekuille minut tunteville - rikkaruohojen kitkeminenkin voi olla ihan kivaa puuhaa! Ja kuokkiminen on mahtavaa!

6 Comments:

Blogger kiltti ihminen said...

Hohoo, jopas jotakin!

Mä kylläkin vihaan vuorenkilpiä niin paljon kuin kasvia nyt ylipäänsä kannattaa vihata. Meillä on niitä edellisen omistajan jäljiltä ihan liikaa ja ihan väärissä paikoissa, vaikka osan olen yrittänyt tuhota ja korvata kivikasoilla.

Kuunliljat sensijaan ovat kivoja, meillä on niitäkin. Tosin ei vielä oikeissa paikoissaan, mutta odottamassa siirtoa kunhan tuo koko kasvihässäkkä alkaa hahmottumaan.

Kierrätyskaman välietappi on erittäin hyvä idea. Keittiö ei todellakaan ole hyvä paikka.

31 heinäkuuta, 2005 17:08  
Blogger Kookos said...

Hei älä tuhoa niitä vuorenkilpiä!!! Mä voin tulla hakemaan ne vaikka ensi kesänä!

Olenkin odotellut, että kukahan haluaisi päästä omistaan eroon. Jakamalla lisääminen on nimittäin äärettömän hidasta. Siemenistä ja pistokkaista lisäämistä en osaa. (Tai siis jos olisi siemeniä niin osaisin kai, mutta en osaa kerätä siemeniä.)

Saanko kysyä, miksi vihaat vuorenkilpiä? Minusta kun ne on niin käytännöllisiä moneen tarkoitukseen.

31 heinäkuuta, 2005 17:36  
Blogger kiltti ihminen said...

No vihani kohdistuukin lähinnä näihin omiin vuorenkilpiin, joita on liikaa ja väärissä paikoissa. Lisäksi niihin lehtiin kerääntyy ärsyttävästi männynneulasia ja muuta taivaalta tippuvaa roinaa, näyttävät niin epäsiisteiltä. Naapureiden pihoilla ne näyttävätkin paremmilta. Että tervetuloa vaan, saat kaikki. :)

Koska muuten pääsette muuttamaan?

31 heinäkuuta, 2005 17:54  
Blogger Kookos said...

Ahaa, syynä onkin siis tosiasiassa, että teidän pihalla on liikaa mäntyjä. (Kääk, mikä se on kun ei ole lehtipuu - neulaspuu? Sana katosi... Aaa, se onkin havupuu!) Tai sitten sä et kastele niitä tarpeeksi, jotta roippeet tippuisi pois :-)

Pääsemme muuttamaan toivottavasti marraskuussa. Jos oikein hyvin käy, ehkäpä jo lokakuussa. Piha-asiat joka tapauksessa ovat ajankohtaisia vasta ensi kesänä. Tosin otin sen hivenen hupaisan ja säälittävän varaslähdön laittamalla ne pikkuiset vuorenkilvet sinne nurkalle... ;-)

31 heinäkuuta, 2005 18:05  
Blogger Hiipinä said...

Mun edesmennyt urosbelggari tykkäsi syödä vuorenkilpien (enpä ole ennen tätä tiennyt tuonkaan kasvin nimeä) lehtiä.

Mee sinne asuntomessuille. Siellä on useampikin piha tehty tuolla tyylillä tai ainakin aloitettu. Villa Laivakellon piha on jo valmis.

01 elokuuta, 2005 10:27  
Blogger Kookos said...

Mä oon kuule jo käynyt siellä asuntomessuilla jo kaksi kertaa! (rintaa röyhistellen)

Joo kyllä se sama pihatyyli on kaikkialla, ei ole todellakaan mun oma keksintö. Vähän liikaa on luettu sisustuslehtiä juu... Ja olen lukenut myös puutarhalehtiä, suorastaan ahminut niitä!

Tämä ei ehkä teitä hämmästytä niin paljon, mutta meillä on koko suku hämmästyksestä ymmyrkäisenä: "Siis mitä! SIIS MITÄ! Kookos on innostunut puutarhanhoidosta?!?" Mies ei meinaa päästä hihityksestänsä ylitse. Mä kestän kuin Nainen :-)

01 elokuuta, 2005 11:20  

Lähetä kommentti

<< Home