Pekka Vilkuna: "Elämä ei ole tasaarvoista"

Ylen vaalikoneen mukaan kansanedustajaehdokas Pekka Vilkuna, maanviljelijä ja kansanedustaja Nivalasta, on kaikkein vähiten samaa mieltä Kookoksen kanssa tärkeistä asioista. Pekan puolue on Suomen Keskusta, hänen koulutustaustansa on maatalouskoulu ja hän kuvaa kielitaitoaan näin: ”Suomi ja lievä englanti”. Kookoksen sympatiat eivät herää, koska Kookoksella on ylempi korkeakoulututkinto (plus some), hän suhtautuu lähtökohtaisesti ylemmyydentuntoisesti maanviljelijöihin, hallitsee sujuvasti englannin ja saksan, keskinkertaisesti ruotsin, hollannin kehnonlaisesti saksaan tukeutuen ja saa selvää myös kirjoitetusta ranskasta, espanjasta ja italiasta latinan laudaturin perusteella.

Onko Kookoksella ja Pekalla mitään yhteistä?

Kun Kookos on sitä mieltä, ettei paikallisilla työehtosopimuksilla saavuteta mitään hyvää, on Pekka toista mieltä ja perustelee sitä sanomalla että ”elämme avoimessa nopeasti muuttuvassa maailmassa”. Avoimesta ja muuttuvasta Kookos onkin ihan samaa mieltä, mutta miten asiat liittyvät paikallisiin työehtosopimuksiin, sitä Kookos ei ymmärrä.

Pekka haluaa antaa keppiä eikä porkkanaa laiskotteleville opiskelijoille; perustulokonseptin hän on mieltänyt niin, että se suosisi juurikin opiskelijoita, ei hyvä. Kookos kannattaa perustuloa – jos ei muuten, niin sillä perusteella, että idean isä Osmo Soininvaara osaa välimerkittää, Pekka taas ei. Toisaalta Pekka ei anna armoa eläkeläisillekään, koska vain ”alempiin eläkkeisiin selvä tasokorotus”, mutta muuten eläkeläisten ei pidä juhliman samassa suhteessa kuin hyödyksi olevan kansanosan.

Wohoo! Potti onkin jo selvä kysymyksen numero 7 kohdalla. Pekka julistaa: ”Elämä ei ole tasaarvoista [sic]. Olemme erilaisia.” Tällä perusteella tuloerojen kasvua ei tarvitse mitenkään yrittää hillitä. Kuka on rikastuakseen, rikastukoon rauhassa – kuka on köyhtyäkseen, köyhtyköön rauhassa, Pekkaa se ei huoleta vähimmässäkään määrin.

Yllätys yllätys: lapsiperheasioissa Kookos, 33, ja Pekka, 57, todellakin kohtaavat. Sekä Pekka että Kookos ovat sitä mieltä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta voitaisiin rajoittaa, ja että lahjakkaiden lasten koulut ja erityisluokat ovat kannatettava ajatus. Pekka perustelee ympäripyöreästi: ”Vanhemmilla pitää olla ensisijainen vastuu lapsistaan” ja ”ei näin pienellä kansalla ole varaa taannuttaa [?] lahjakkuuksiaan”. Kookos kaipaisi vähän täsmällisempää argumentointia, mutta tähän on tyydyttävä. Näihin aiheisiin ei Kookoksen kannattamasta puolueesta tipu myötätuntoa Kookoksen mielipiteille (ks. kysymykset 14 ja 15). Onko Kookos sittenkin salaa keskustalainen?

Pekan ja Kookoksen tiet eroavat jälleen maanpuolustuksellisissa kysymyksissä. Pekan mielestä Natossa jo käytännössä ollaan, ”vain leima jäsenkirjasta puuttuu”, ja oma maanpuolustus on puolustusmäärärahojen korotukseen uhrattujen rahojen arvoista. Siviilipalvelusmiehet eivät täytä velvollisuuksiaan, joten nuo ruojat ansaitsevat pidemmän palvelusajan. Jos Pekka ja Kookos keskustelisivat maanpuolustuksesta, heidän pitäisi ensin uppoutua terminologiaan, koska he eivät tunnu yhdistävän sanoihin samoja merkityksiä: Kookoksen mielestä sodat loppuisivat, jos kaikki laittaisivat maansa puolustuksen jäihin. Ja mitä tarkoitetaan ”maalla”? Maa as in Suomi vai maa suhteessa ilmaan, tuleen, veteen? Kookos ei ole erityisen isänmaallinen; Suomi ei ole itseisarvo, rauha on. Ehkä Pekka tarkoittaakin omaa viljelysmaataan? Kaikki kunnia Pekan ponnisteluille, Kookos ei ole valmis puolustamaan Pekan viljelyksiä eikä ainakaan antamaan poikansa tai miehensä henkeä sen hyväksi. Kookoksen mielestä Pekka voisi hyökkäyksen tullessa (ehkä idästä?) siirtyä viljelemään maata vaikkapa muutaman tuhat kilometriä länteen päin.

Pekka ja Kookos saattaisivat tavata veneessä paetessaan lahden yli, pohjoisesta kun ovat kumpikin. Tervehtisivätköhän he toisiaan kohteliaasti, antautuisivatko yhteiskunnallisiin keskusteluihin vai saisivatko hepulin:

Pekka: "Ei jumalauta näillä lakeuksilla mennä viherpiipertäjien kanssa samaan veneeseen!"
Kookos: "Keskustalainen, perkele! Se syöttää mun pojalle jotain heteronormatiivista propagandaa!"

Koska uteliaisuuteni heräsi, kävin tarkistamassa Pekka Vilkunan vastauksia myös muista vaalikoneista. Helsingin Sanomien kysymykset olivatkin hyvin arvomaailmaa kartoittavia (vaalikoneiden vaalissa äänestäisin Hesaria). Ei ollutkaan enää mikään yllätys, että Pekan mielestä homo- ja lesbopareille ei pitäisi sallia adoptio-oikeutta. Myös sudet Pekka tappaisi, jos saisi, tärkeä kysymys kun tämä susiasia on. (Voi hyvä tavaton rakkaat kansalaiset, muuttakaa pois sieltä, missä ne sudet ovat, selvästikään siellä ei kuulu ihmisten asua.)

Jäljellä jää vain kysymys: Ketkä äänestivät Pekan eduskuntaan edellisellä rundilla?